Keskikaljapakolainen

Tulin juuri ruokakaupasta. Siellä kannattaa nimittäin käydä aamuisin, huomasin maanantaina. Jättimarketissa ei silloin asioi muita kuin minä ja kourallinen eläkeläisiä. Saa nähkääs ihan rauhassa kupata hyllyjen välissä paheksumassa e-koodimerkintöjä säilyketölkkien kyljestä.

Meille ostetaan useimpina viikonloppuina pari saunaolutta. Me ollaan sillä tavalla keskiluokkaisia. Kassalla iski nolous: myyjä ei voinut myydä minulle kahta keskiolutta, jotka olin rakkaudella miehelleni valikoimasta plokannut. Kello oli neljää vaille yhdeksän, eikä kassakone suostunut rekisteröimään pahan tuoteryhmän ostoksia.

Tarkennan hieman: nolous iski myyjään. Hän pyyteli anteeksi moneen kertaan hölmöä käytäntöä ja minulle aiheuttamaansa vaivaa. Päivittelimme yhdessä alkoholipolitiikkaamme. Myyjä saatteli perässäni tulleet asiakkaat matkaan, joista jokainen toivotti minulle ohi mennessään voimia kohtaamani vääryyden vuoksi. 

Kello kilahti yhdeksän, ja myyjä sai piipattua olueni kassajärjestelmään. Toivotimme kaikki toisillemme iloisesti hyvät viikonloput. Jaksamisia. Meillä on hullu hallitus, mutta yhdessä tästä selvitään. Tuli solidaarinen ja hyvä olo.

Meillä suomalaisilla on alkoholiongelma, sitä ei varmaan kukaan kiellä. Parituhatta ihmistä kuolee vuosittain alkoholiperäisiin sairauksiin tai myrkytyksiin. Tähän päälle pitäisi laskea kohtalokkaat kännissä uimiset, kolaroimiset, putoilemiset ja tappelemiset.

Ei hätää! Ruotsalaiset vaihtoivat ruokakauppojen kolmoset kakkosiin, ja alkoholikuolemat kääntyivät laskuun. Olispa ihanaa, jos ratkaisu olisi tuossa. Minä voin kyllä ostaa saunaolueksi kakkosta, jos sillä saadaan alkoholismi nujerrettua.

Mutta hetkinen. Keskaria pitää juoda aika paljon liikaa, ennen kuin siihen kuolee. Omalta isältä meni siihen noin 30 vuotta. 30 vuotta! Miettikää! Eli voisi tavallaan ajatella, että ne ruotsalaiset, jotka ovat aloittaneet juomisensa melliksellä, alkavat vasta nyt koputella kuoleman portteja. Isän elinaikana ehdittiin muuten muokata alkoholin myyntirajoituksia ja verotusta niin monta kertaa, että mittarin olisi voinut panna tuulettimeksi huussiin. Eikä isän juomista heilauttanut suuntaan eikä toiseen se, mistä se juoma piti hakea.

Jeppe juo. Jeppe juo keskaria. Jeppe juo keskaria, koska on perjantai, maanantai, tilipäivä, rahat loppu, talvi, kesä, eksä nalkuttaa, nyksä nalkuttaa, ei oo naista, duuni vituttaa, ei oo duunia, neekerit vie työpaikat, neekerit pummaa sossurahaa, itse joutuu pummaa sossurahaa, vituttaa muuten vaan, ei vituta mikään. Ei siksi, että keskaria on olemassa.

Kun Jeppe juo keskaria, se ei laske pulloja. Se juo niin monta, että pää menee sopivan sekaisin. Siwan kassa ei ole koskaan kieltäytynyt myymästä kolmatta mäyristä, vaikka se on haettu kahden edellisen juomisen jälkeen. Jeppe joisi kakkosta, jos keskaria ei olisi. Ja täsmälleen yhtä paljon, ei yhtä monta. Ymmärrättekö eron?

Isä olisi saanut korkin pidettyä kiinni, jos olisi kokenut elämänsä merkitykselliseksi. Jeppeäkin voisi auttaa mielekäs elämä. Koulutus, jossa innostuisi oppimastaan. Työpaikka, jossa olisi hyvä, vaikka pomo olisi veemäinen. Liikuntaharrastus. Mikä tahansa, joka ei pakottaisi kuuntelemaan pullon hengen valheita.

Älkää liimailko laastareita laastareiden päälle, arvoisat päättäjämme. Politikointinne tappaa enemmän ihmisiä kuin keskiolut.

_______________________________________________

Muutama aiheeseen liittyvä kirjoitus:

CAN Rapport: Drogutvecklingen i Sverige 2010. Tilastotietoa viinanjuonnin kehityksestä siinä paremmassa naapurimaassa.

Mitä on alkoholismi? Viinatohtori Matti Rossin tiivistelmä aiheesta. Muuhun sivuston materiaaliin en ota kantaa, koska en ole sitä lukenut.

Alkoholikuolemien määrän kasvua selittäviä tekijöitä Stakesin julkaisussa vuodelta 2008. Vähän lisää näkökulmia asiasta.